Johannes Nieminen

Viime aikojen kiiret valtuustotyöskentelyssä, kouluissa ja töissä ovat vähentäneet bloggaamista. Ei voi mitään, joskus on pakko tehdä valintoja. Vantaan kaupungin budjettikysymyksistä pyrin bloggaamaan myöhemmin.

Minulta on kyselty miksei Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleista ole tullut mitään bloggausta. Kerron nyt viimeisenä äänestyspäivänä vähän enemmän.

Perussuomalaiset ovat käsittääkseni ensimmäistä kertaa mukana omana ryhmänään edustajiston vaaleissa. Tämä koskee koko Suomea. Minulle on kerrottu, että yksittäisiä ehdokkaita on ollut, ja he ovat käyttäneet nimeä Perussuomalaiset, mutta varsinaisesti mitään ehdokaslistaa ei ole ollut. Nyt tilanne on toinen.

Nimien kerääminen ehdokaslistaan ei ollut helppoa. Niin sanotut varmat nimet kylläkin löytyivät, eli minä, Teemu Lahtinen ja Simo Grönroos. Me kaikki kolme olemme olleet jo vuosia vahvasti mukana puoluepolitiikassa perussuomalaisina. Minä ja Teemu olemme myös kaupunginvaltuustoissa. Minä Vantaalla ja Teemu Espoossa. Myös Simo oli kunnallisvaaleissa ehdokkaana, ja ylsi varavaltuuteksi Kirkkonummella. Kävin lävitse lukuisia nimiä. Kiinnostus oli yllättävän laimeaa, mutta useati kerrottiin, että ääni kuitenkin tulee. Totuus selviää ääntenlaskennassa.

Eilen tiistaina huomasin Helsingin Sanomien nettisivuilla uutisen, jonka mukaan puolueet eivät ole vahvoilla edustajiston vaaleissa. Tilalle ovat tulleet ainejärjestöt ja osakunnat, jolloin monet eri puolueisiin kuuluvat ovatkin ehdolla sitoutumattomina. Tämä on selkeä suuntaus myös Helsingissä. Myös perussuomalaisia löytyy osakuntien ehdokkaista, kuten myös viime vaaleissa. En pidä suuntausta täysin hyvänä, sillä järjestöt perinteisesti ajavat omia etujaan, kun taas puolueilla kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Tästä johtuen mm. budjetin alijäämä kasvaa, mutta kuitenkaan ei haluta tehdä konkreettisia muutoksia.

Mitä ne muutokset voisivat olla? Järjestöt painottavat omien tilojen tarpeellisuutta. Myös minä näen tilat tärkeinä, mutta jos katsotaan budjettia, niin tilat ovat avainasemassa. HYY ei pysty tarjoamaan kaikille tiloja, sen pitäisi olla aivan selvää. Sopu sijaa antaa, näin on todettava. Tilakustannukset on pistettävä kuriin, ja mm. Vanhaa ylioppilastaloa on kehitettävä liiketoiminnallisin perustein. Ei voida ylläpitää täysin kannattamatonta tilaa. Näin se vaan on. Realiteetit on hyväksyttävä.

Eilisessä uutisessa todettiin myös, että mm. Lappeenrannassa halutaan selkeästi sitä, että ylioppilaskunnan toiminta keskittyy itse opiskelijoihin. Täällä Helsingissä on menty rajusti toiseen suuntaan. Budjetista lähtee kelpo siivu kehitysyhteistyöhön, vaikka budjetti olisi järjettömän alijäämäinen. Saman aikaisesti ylioppilaskunta ottaa kantaa yleispolittiisiin kysymyksiin. Mihin on unohtunut se omaan ylioppilaskuntaan kuuluvan opiskelijan edunvalvonta? Näköjään tietynlainen ideologisuus on noussut kaiken yläpuolelle. Kaikille kaikkea kivaa alijäämästä huolimatta. Tosin kaikki eivät varmaan riemastu johtoportaan näkemyksistä.

Perussuomalaiset lähtivät vaaleihin nöyränä. Me, ja myös akateemiset piraatit tuomme vaihtelua. Mukana pienenä ryhmänä on myös Liberaalit. Jälkikäteen voidaan aina miettiä olisiko meidän pienten pitänyt toimia yhdessä? Äänestysaktiivisuus on kuitenkin tiedotteen mukaan noussut, ja voimme juuri nyt vain pohtia johtuisiko se juuri uusista vaihtoehdoista? Perinteisesti äänestysprosentti on jäänyt pieneksi, eikä vaalitoiminta ole ollut kauhean aktiivista. Ääni menee tyypillisesti myös kaverille, sille osakunnassa, ainejärjestössä tai muussa järjestössä tutuksitulleelle. Voisiko se nyt mennä jollekin muulle?

Tänään keskiviikkona voi vielä tehdä oman valintansa, jos sitä ei ole vielä tehty. Se valinta voi esimerkiksi löytyä numeroid 303 ja 305 väliltä, ja vaikkapa osuen siihen keskimmäiseen eli numeroon 304. Mielipiteitä voi käydä katsomassa vaalikoneesta.